Nuorilla miehillä, joilla on runsaasti epäterveellisiä elintapoja, on usein vaikeuksia löytää, arvioida ja ymmärtää terveystietoa. Tämä tulee ilmi Noora Hirvosen informaatiotutkimuksen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa, jonka mukaan vähäinen liikunta, epäterveelliset ruokailutottumukset, tupakointi, humalajuominen ja huono suun hygienia sekä heikko fyysinen kunto ovat yhteydessä heikkoon terveystiedon lukutaitoon. Hyvä terveystiedon lukutaito on tavallisempaa lukiolaisilla ja niillä miehillä, joilla on korkeassa sosioekonomisessa asemassa oleva vanhempi. Hyvä terveystiedon lukutaito näyttää edistävän terveellisiä elintapoja sosioekonomisesta asemasta riippumatta.

Terveystiedon lukutaidon lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin liikuntatiedon hankintaa ja välttämistä. Aktiivisimmin liikuntatietoa hankkivat jo pitkään säännöllistä liikuntaa harrastaneet. Passiivisimmin liikuntatietoa hankkivat ne, jotka eivät harrasta liikuntaa eivätkä suunnittele sen aloittamista lähitulevaisuudessa. Tutkimuksen mukaan vähän liikkuvia nuoria miehiä ei motivoi liikkeelle palaute, jossa heidän suorituksiaan verrataan muiden suorituksiin. Liikuntatietoa välttävät erityisesti ne miehet, joiden terveystiedon lukutaito on heikko.

Tutkimus on osa MOPO-tutkimuskokonaisuutta, jonka toteuttivat Oulun Yliopisto ja Oulun Diakonissalaitos yhteistyössä Oulun kaupungin, Puolustusvoimien ja Virpiniemen liikuntaopiston kanssa. Yli 3 000 miehen kysely- ja mittausaineisto kerättiin vuosina 2010–2013 Puolustusvoimien Oulun alueen kutsuntatilaisuuksissa. Uutta tutkimuksessa oli erityisesti nuorten miesten arkielämän terveystietoon liittyvien taitojen ja toiminnan tarkastelu sekä kuntomittaustietojen hyödyntäminen.

Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että terveysviestintä tavoittaa huonosti ne, joihin viestinnällä halutaan vaikuttaa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää nuorten miesten terveyden edistämisessä. Terveystiedon lukutaitoa voidaan edistää koulutuksen avulla ja terveysviestintää on mahdollista räätälöidä vastaamaan paremmin yksilön ominaisuuksia ja tarpeita. Nuorten terveyden edistämisessä tulisi kuitenkin hyödyntää myös muita kuin viestinnällisiä ja yksilöön kohdistuvia keinoja.

Linkki väitöskirjaan.