MOPO-hankekokonaisuus koostuu neljästä eri osahankkeesta. ViritäMopo-osahankkeen päärahoittaja on Opetus- ja kulttuuriministeriö, CallUp&Go- ja Nuorten hyvinvointivalmennus -osahankkeita rahoittaa EAKR-ohjelmasta Tekes ja MopoTuning on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama ESR-hanke.
MOPO-hankkeen tarkoituksena on edistää pohjoissuomalaisten nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä. Hankkeen taustalla on huoli nuorten miesten syrjäytymisen lisääntymisestä. Tutkimusten mukaan epäterveet elintavat ja syrjäytyminen kasautuvat erityisesti nuorille miehille, mikä näkyy myös Puolustusvoimien tilastoissa, joiden mukaan terveyssyistä lykkäystä tai vapautuksen saaneiden miesten määrä on lisääntynyt huolestuttavasti. Perinteinen terveysviestintä ei ole osoittautunut tehokkaaksi nuorten aktivointitavaksi. Tarvitaan uusia, nuorten osallistumista hyödyntäviä menetelmiä ja palveluita, ja MOPO pyrkii vastaamaan tähän haasteeseen.
MOPO-hankkeessa kehitetään uusi, nuorille tuttuja teknologioita hyödyntävä palvelu, joka aktivoi nuoria fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti. Palvelu perustuu nuorten omaan osallistumiseen ja osaamiseen, sosiaalisessa verkostossa toimimiseen sekä elämäntapamuutosvalmiuden mukaan räätälöityyn aktivointiin. Hanke kouluttaa myös monialaisen toimijaverkon nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Oulun kaupunkiin.
MOPO hyödyntää liikunta- ja terveystieteiden, kulttuuriantropologian ja informaatiotutkimuksen sekä tekniikan osaamista ja teorioita. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa mm. nuorten miesten hyvinvoinnista, liikuntasuhteesta, elintavoista, informaatiokäyttäytymisestä ja kulttuureista. Lisäksi hankkeessa tutkitaan kehitetyn aktivointipalvelun vaikuttavuutta.
Hankkeessa syntyneet tulokset ovat hyödynnettävissä väestötasolla sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja syrjäytymisvaarassa olevien ohjaukseen kehitettävät menetelmät sovellettavissa myös muihin ikäryhmiin. Palvelukonseptia voi hyödyntää väestötasolla nuorten miesten terveellisten elämäntapojen edistämisessä. Tutkimuksessa saatavaa tietoa voidaan käyttää nuorten aikuisten hyvinvoinnin edistämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa, tutkimuksessa ja päätöksenteossa.
